Latokasken nimistö on luku Espoon raivaajahistoriaa.
Lähiseudulla Kauklahdessa ja Finnoossa on ollut asutusta jo 1100-luvulta lähtien. Nykyisessä Latokasken kaupunginosassa sijaitseviin Bolarskogiin ja Skogbisaan perustettiin taloja 1400- ja 1500-luvulla. Latokaski oli pitkään takamaata, jossa viljeltiin kaskia. Ainakin 1700-luvulta lähtien alueen viljelyksiä on kutsuttu nimellä Ladusved tai Lädusved.
Vanha viljelysnimi otettiin alueen nimikäyttöön Latokaskeksi suomennettuna kaavoituksessa ja Espoon opaskartassa 1970 ja vahvistettiin viralliseksi kaupunginosannimeksi 1976. Kadunnimistökin on suurelta osin kaskiaiheista. Muun muassa nimet Kaskenpolttajantie, Ruiskaski ja Oksakarhinmäki on suunniteltu 1970.
Sotien jälkeen asuinaluettamme alettiin kuitenkin palstoittaa lännessä Teerimäen ja idässä Teerelän nimillä. Tästä ajasta kertoo kadunnimissä enää Pyytie, mutta 1970-luvulle asti alueella oli myös Metsotie, Riekkotie, Pöllötie, Haukkatie, Käkitie ja Tikkatie. Bussit tunsivat Teerelä-nimen aina 1980-luvun lopulle asti, ja Latokaski-seuralla oli vielä 2000-luvun alussa ostarissa asukastila nimeltään Teeren Tupa.
(Lähteet: nimistönsuunnittelija Marja Viljamaa-Laakso, Latokaski-lehti 1/2001; Riikka Kuusilehto: Latokasken paikannimistö, koulutyö 2003; Saulo Kepsu: Espoon vanha asutusnimistö, Kylä-Espoo 2008; nimistöntutkija Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2014; Latokaski-seura.)
Kuvassa Latokasken mänty, joka kasvaa Lehtikasken alueella. Puu on rauhoitettu luonnonmuistomerkkinä 1984 erikoisen muotonsa ja näkyvän sijaintinsa perusteella.
Alueen historia, esim. ensimmäinen asutus ym. riippuu sen topografisesta rajauksesta. Kuuluuko siihen Bolarskog? entä Söderskog? Nykyisen Latokasken kaupunginosan sisälle jää ainakin Skogbisa, joka vuonna 1540 (ensimmäinen maininta) oli yksi Kauklahden kylän yhdeksästä talosta, sekä Finnoontie. Soukan kirkkotie on kulkenut Skogbisan kautta Finnoontielle. Tieyhteys on myös ollut Stensvikiin.
1100-luvulla ei ollut torppareita, ja ruotsinkielinen väestö ei juuri harrastanut kaskeamista, muutoin kuin avatessaan uutta peltoaluetta. Skogbisan toinen nimi onkin Nyby. Kyseessä on siis Kauklahden kylän uudisasutuksesta metsän keskelle, joka kuitenkin oli olemassa jo 1500-luvun alussa. Jo 1700-luvulla oli pellot raivattu suurin piirtein nykyiseen laajuuteensa. Kauklahden kylä kuului niihin, jotka 1641 läänitettiin sotamarsalkka Gustaf Hornille Espoonkartanon myötä. Skogbisa oli verorälssiä, mikä tarkoittaa, että tila maksoi veronsa Espoonkartanolle, mutta tilan omistajalla oli kuitenkin siihen perintöoikeus, eli tila kulki perintönä suvussa, niin kauan kuin verot maksettiin, kun taas lampuotit, joilla ei ollut varsinaista omistusoikeutta tiloilleen, viljelivät puhtaat rälssitilat. Oletettavasti omistaja osti tilansa vapaaksi rälssistä viimeistään 1823, kun Adolf Henrik Ramsay möi Espoonkartanon kauppalaivuri Anders Gustav Myrbergille.
Lue myös:
